Mustajalkakissa (Felis nigripes), tunnetaan myös nimellä mustajalkainen kissa, on pieni kissaeläinlaji, joka on kotoisin Saharan eteläpuolelta Afrikasta. Tämä kissa on yksi pienimmistä villikissojen lajeista ja sillä on joitakin erottuvia ja huomionarvoisia piirteitä:
+ Eläintarha julkaisee söpön videon maailman ‘vaarallisimmista kissoista’
+ Ennätys: Maailman voimakkaimmalla kehräyksellä kissa pääsee Guinnessin ennätysten kirjaan
Ulkonäkö: Kuten nimestä voi päätellä, tällä lajilla on mustat tassut. Keho on peitetty lyhyellä turkilla, jossa on laikkuja, pienistä pilkuista suuriin ruusukkeisiin ulottuvia.
Koko: Se on pieni, aikuisten keskimääräinen paino vaihtelee 1,5 – 3 kg välillä. Keho on solakka ja pää on suhteellisesti suuri kehoon nähden.
Tavat: Mustajalkakissa on pääasiassa yöeläin, mikä tarkoittaa, että se on aktiivisimmillaan yöllä. Ne ovat yksineläjiä ja niillä on selkeästi määritelty reviiri, joka merkitään virtsalla ja ulosteilla.
Ravinto: Ne ovat lihansyöjiä ja taitavia saalistajia. Niiden ruokavalio koostuu pääasiassa jyrsijöistä, linnuista ja hyönteisistä.
Lisääntyminen: Ne yleensä synnyttävät kerralla yhden tai kaksi poikuetta. Kantoaika kestää noin kaksi kuukautta.
Elinympäristö: Ne suosivat savannin kaltaisia elinympäristöjä, puolikuivia alueita ja välttävät tiheämpiä metsäalueita. Niitä tavataan yleisimmin paikoissa, joissa kasvillisuus on matalaa.
Suojelu: Mustajalkakissa on luokiteltu “haavoittuvaiseksi” kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) toimesta. Niitä uhkaavat pääasiassa elinympäristön menetys maankäytön muutosten seurauksena, metsästys ja kotikissojen levittämät taudit.
Käyttäytyminen: Ulkonäöstään huolimatta ne ovat tunnettuja rohkeudestaan ja ne voivat puolustaa itseään jopa suurempia eläimiä vastaan, jos ne kokevat olevansa uhattuina.
Mustajalkakissan säilyttäminen on elintärkeää Afrikan ekosysteemien biodiversiteetin ylläpitämiseksi. Tietoisuus tästä lajista ja jatkuva suojelutyö ovat elintärkeitä sen selviytymisen varmistamiseksi tulevaisuudessa.